Senna sai syödä matkaa varten Serene-UMia, ja luulen että siitä oli apua ainakin paluumatkalla. Me siis mentiin Hyvinkäälle minun vanhempien kyydillä ja tultiin junalla takaisin.
Automatka ei vieläkään mennyt kauhean hyvin, Senna läähätti ja oli todella stressaantunut koko matkan. Ennen se on menny autossa ihan hyvin, mutta viime talven jälkeen alkanut hermoilla. Etenkin se pelkää niitä tieviivoja, joissa on urat niin että renkaat alkaa ulvoa kun niiden päältä ajaa.
Junassa taas Senna oli lähes esimerkillinen. Alkumatkan läähätti eikä suostunut edes juomaan vettä. Muutaman tunnin matkan jälkeen se kuitenkin rauhottui ja sitten maistui jo vesi ja mun matkaeväätkin.
Ensin jännitti niin ettei kehannu ees makoilla.
Sitten uskalsi jo vähän rentoutuakin.
Toisessa junassa oltiin jo ihan veteraaneja
ja käytiin heti loikomaan.
Ostin Sennalle ihan vain matkaa varten tuollaiset halvahkot vedonestovaljaat, oli tosi kätevät ja säästi mun energiaa tosi paljon! Kiva oli matkustaa neidin kanssa kahdestaan kun toinen oli niin rauhallinenkin.
Kommentit